Yksi testamentti

Olen pitkään pohtinut, että minun pitäisi tehdä kaiken varalle testamentti. En kuitenkaan ole vielä toistaiseksi saanut aikaiseksi tehdä asialle mitään. Viime vuonna kun äitini kuoli, niin asia oikeastaan konkretisoitui perunkirjoituksissa. Siinähän listataan vainajan ja lesken omaisuus ja määritellään, mitä kuuluu kuolinpesälle ja mikä jää leskelle noin karkeasti sanoen. Tässä tapauksessa perimme sisareni kanssa äidiltäni osuuden mummoni kuolinpesästä, jota ei oltu vielä jaettu.

Tutustuttuani mummon perukirjaan selvisi minulle, että hänellä on testamentti. Siinä hän ilmaisee viimeisen tahtonsa. Oikeastaan tässä kohtaa näin ensimmäistä kertaa elämässään testamentin. Paljon näistä tapauksista on lukenut, mutta asia ei ole kovin paljoa kiinnostanut.

Aloin sen myötä tutkimaan perintökaarta ja sen mukaan omaisuuteni menisi isälleni, jos sattuisin kuolemaan. Tämä siksi, koska elän avoliitossa puolisoni kanssa. Pahimmillaan hänen pitäisi kaiken surun keskellä muuttaa pois, jos perikunta niin esittäisi. Avopareilla kun ei paljon suojaa ole toisiinsa nähden. Sen vuoksi selvittelin jo viime vuonna hieman tahoja, jotka voisivat tehdä testamentin. Raskaan syksyn aikana energiat eivät riittäneet siihen, että olisin käynyt testamentin rustaamassa. Toisaalta nyt tuli otettua hieman aikaa äidin kuolemaan ja vähän pohdittua sitä kenelle omaisuuden haluan testamentata. Varsinkin näin piensijoittajana haluan, että sijoitukseni menevät kuolemani jälkeen ihmiselle, joka ymmärtää hieman sijoittamisen päälle. Avopuolisoni on melko hyvin sijoittamisesta perillä. Toisaalta olen myös elänyt hänen kanssan pisimpään ja voin sanoa, että hän on minun elämäni nainen, jolle haluan kaikkea parasta.

Sovimme lakimieheni kanssa tapaamisen testamentin tekoon. Aluksi listasimme kaiken omaisuuteni ja kävimme sen listan hänen kanssa läpi. Tässä tapauksessa testamentin teko oli melko vaivatonta. Päädyin siihen, että hankkimani omaisuus menee avopuolisolleni, mutta perimäni omaisuus sen sijaan jää sisarelleni. Päädyimme myös varmistamaan sen, että avopuolisoni tai sisareni puoliso eivät tulevaisuudessa pääse hyötymään perinnöstä, jos he sattuisivat eroamaan tai menemään uusiin naimisin. Tätä asiaa oli jännä päässä pyöritellä. Elämä kuitenkin jatkuu kuoleman jälkeen, joten suruajan jälkeen saattaa hyvinkin olla ja olisi jopa toivottavaa, että nykyinen kumppanini jatkaisi elämää ja löytäisi jonkun uuden ihmisen. Kun paperi saatiin tehtyä, niin laitoin nimen paperiin ja kaksi todistajaa allekirjoittivat sen. Tärkeä seikka, joka kannattaa huomioida testamenttia tehdessä. Aikaa tähän prosessiin meni tunti.

Suosittelen jokaisen lukijan pohtimaan sitä, että olisiko itsellä tarvetta testamentille. Voin myös suositella asianajaja Harri Kontturin kirjaa Saisiko olla yksi testamentti? Siinä käydään case esimerkein läpi erilaisia hänen urallaan sattuneita tapauksia. Myös asianajaja Sanna Svahn antaa hyviä ohjeita blogissaan, joilla pääsee varmasti hyvään alkuun.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s